Käypä tarkistamassa palkittuja töitä osoitteessa http://inca-award.eu. Tämä linkkivinkki on erityisesti niille, jotka aikovat järjestää seminaarien yhteyteen erilaisia kilpailuja. Voittajatyö (Shoppy-mobiilisovellus) sai muuten 10.000 euron palkinnon, joten hyviä sponsoreita tällaisten kilpailujen järjestämiseen tarvitaan.
Ehkäpä näemme Oulussakin jotain tämän tapaista MeeGo Summit Oulu -tapahtumassa ensi keväänä.
torstai 16. joulukuuta 2010
Internet of Things
Ja sitten itse asiaan. Ladies and gentlemen: Peter Hirshberg from Silicon Valley! Esitelmän aiheena Internet of Things.
Tämän päivän internet-liiketoiminnan kohteena ovat www-sivujen sijasta ihmiset. Avainasiana menestyvälle liiketoiminnalle on ymmärtää ihmisten narsistisia ominaisuuksia. Ihmiset rakastavat itseään ja haluavat tuoda sen myös julki internetin avulla.
Tavaroiden internetistä: nyt kun IPv6 tulee ratkaisemaan Internetin laajentumisesta johtuneen osoiteavaruuden loppumisen kesken, niin Hirshberg visioi seuraavasti: "Anything that can be instrumented will be instrumented". Internetiin kytkettyjä tageja/laitteita/instrumentteja on jo nyt enemmän kuin ihmisiä, yksistään RFID-tageja löytyy maailmasta jo 30 miljardia, joka on lähes viisikertainen määrä ihmisiin verrattuna. Tulevaisuuden internetistä taitaakin tulla tagintekijöiden paratiisi.
Mihin näitä tageja sitten voidaan käyttää? Kehitettävää riittää mm. ympäristöasioissa: yksistään USA:ssa kulutetaan 3,7 miljardia työtuntia ja 2,3 miljardia gallonaa bensaa huonosti organisoidun liikenteen takia. Älykkäillä liikenteenmittausjärjestelmillä pystytään tähänkin ongelmaan löytämään ratkaisuja. Mm. New Yorkissa ja San Fransiscossa on takseissa käytössä GPS-paikannus ja nettiyhteys, jonka perusteella voidaan mitata ajoneuvojen nopeudet ja sijainnit. Tulosten avulla saadaan erittäin havainnollisia (ja myös reaaliaikaisia) esityksiä siitä, kuinka liikenne toimii missäkin osassa kaupunkia.
Homman pointti ei ole siis se, kuinka tietoja teknisesti kerätään vaan siinä, mihin niitä tietoja käytetään. Tässä tapauksessa ajoneuvoista peräisin olevalla tiedolla pystytään ratkaisemaan aiemmin kuvattua ympäristöongelmaa. Tässä on mielestäni hyvä esimerkki vaikkapa Oamk:n ympäristön ja kestävän kehityksen painoalakoordinaattorille Internetin ja tietotekniikan innovatiivisesta käyttämisessä ympäristön hyväksi.
Hirshberg puhuu paljon asiaa ja on myös julkaissut paljon artikkeleita. Vaikka kyseessä on viimeisen päälle kaupallisuutta, brändäystä ym. saarnaava mies, häneltä löytyy ajatuksia ja ideoita myös ei-kaupalliselle puolelle. Jos non-profit touhut kiinnostavat, niin käväise vaikkapa Gray Area Foundation for the Arts-sivustolla osoitteessa http://www.gaffta.org/.
Muita esimerkkejä
The Copenhagen Wheel on Kööpenhaminan kaupungin alueella liikkuva hybridipyörä (tai pikemminkin monta sellaista), johon on integroitu puhelin keräämään tietoa pyörän käytöstä. Nopeus, ympäröivä ääni, syke ym. tiedot kerätään ja välitetään eteenpäin automaattisesti analysoitavaksi. Näiden avulla voidaan selvittää mm. alueen pyöräliikenteen sujuvuutta.
Vastaavasti tulevaisuuden sähköautoihin kytketty älykkyys kertoo käyttäjille auton huoltopisteiden sijainnit, polttoaineen (sähkön) saatavuuden eri tankkauspisteissä ym. autoiluun tarvittavia tietoja. Tällä tavoin mm. nykyisin hankalaksi koettu auton akkujen lataus onnistuu vaivattomammin ja tehokkaammin.
Network of microphones: San Fransiscon poliisilla on käytössään internetiin kytketty mikrofonien verkko, joka tunnistaa mm. aseiden laukaukset ja pystyy paikallistamaan ne nopeasti, jotta poliisipartio ehtii paikalle riittävän nopeasti selvittämään mahdollisia rikoksia. Isoveli valvoo siis nykyisin myös ääniä.
Älykkäät nettiin kytketyt juoksukengät: Tiesitkö, että Nike myy iPhone-yhteensopivia juoksukenkiä? Niiden käytön salaisuus on siinä, että tutkimusten mukaan tällaisten kenkien omistajat käyttävät niitä enemmän ja tehokkaammin kuin tavallisilla juoksukengillä tallaavat ihmiset. Tämä johtuu siitä, että älykenkien käyttäjät tietävät, että kengistä kerättävä data siirtyy automaattisesti internetiin muiden juoksijoiden tarkasteltavaksi. Tämä luo hetkessä käyttäjien välistä kilpailua siitä, kuka juoksee eniten ja nopeimmin. Vaikka en itse tuollaisia juoksukenkiä omistakaan, voin hyvin kuvitella tuon asian olevan juuri näin. Itse olen liittynyt heiaheia.com -palveluun, jossa sosiaalisen verkostoni "paine" tai leikkimielinen kisailu kannustaa minuakin liikkumaan enemmän kuin mitä tavallisesti ehkä tekisin.
Lopuksi esiteltiin vielä huippumuotoiltu älyjuomapullo, joka muistuttaa urheilusuorituksen aikana riittävästä veden nauttimisesta. Tämä esimerkki Internet of Things -asioista alkoi kyllä minusta mennä jo vähän liian pitkälle.
Päivän avainsanoja ovat emergence, ecosystem, self-organizing networks, mash-up, open system, remix ja hackathon. Muun muassa niillä luodaan uutta innovaatiokulttuuria.
Bisnesmalleista muutama sana Hirshbergiltä
Esitys kääntyi sujuvasti internetin liiketoimintaan. Peter Hirshbergin mukaan ei ole olemassa vain yhtä ja ainutta oikeaa bisnesmallia, joka pitäisi yrittää arvata etukäteen ja ottaa käyttöön omaan liiketoimintaan. Ennemminkin kannattaa kokeilla kaikkia mahdollisia bisnesmalleja joita vain keksii, ja antaa käyttäjien tehdä valinta niiden välillä. Hirshbergin mukaan tällä tavoin saadaan selville paras mahdollinen vaihtoehto onnistuneen liiketoiminnan tekemiseen. Mielestäni tuon ajatuksen lähtökohta on se, että vapaa markkinatalous valitsee toimintamallikseen aina parhaan tien.
Hirshbergin ohjeita pääomarahoitusta hakeville yrityksille
"Serious advice:
- Idea is only a placeholder
- no product, no funding
- raise $ when demand
- angels run in packs
- investors know in 10 min
- traction, team, proof product"
Noista asioista kiinnostuneille löytyy Venture Hacks -sivustolta kiinnostavaa lisäluettavaa.
Julkisesta rahoituksesta Hirshberg totesi lyhyesti lauseen "governments can only wax the surfboard". Eli kyllä se lautailu on joka tapauksessa opeteltava itse, jotta pääsee aallonharjalle. Pelkkä vaha ei riitä.
Esityksen jälkeisiä ajatuksia
Tässä oli tämän seminaarin paras esitys tähän saakka. Oli muuten myös erittäin piristävä tapa esittää asiat, amerikkalaiset tuntuvat todella osaavan tämän homman. Esitys oli höystetty lukuisilla videohaastatteluilla, animaatioilla, hienoilla kuvilla ja jopa musiikkivideolla. Eilisiin tylsiin PowerPoint-kalvoihin verrattuna aivan jotain muuta.
PS: Thomas Alva Edison keksi puhelimen vuonna 1877. Hänen jälkeensä jättämistä arkistoista on löytynyt varsin mielenkiintoisia muistioita, joissa on ideoitu kaikkea mahdollista, mitä puhelimella pystyy tulevaisuudessa tekemään. Uskokaa pois, Edison keksi melkein kaikki puhelimeen liittyvät oheistoiminnot jo yli 100 vuotta sitten. Internetiä hänen listallaan ei kuitenkaan ollut.
Kauan odotettu iMinds-päivä
http://iminds.fi-week.eu/
Tätä päivää olen odotellut: Paitsi, että se on tämän pitkähkön konferenssiviikon viimeinen varsinainen osallistumispäivä, sen ohjelma ainakin silmämääräisesti tarkasteltuna näyttää kiinnostavimmalta. Mukana on huippututkijoiden lisäksi myös liiketoiminnan ja yritysten näkökulma voimakkaasti esillä.
Avaussessiossa pääpuhujana toimii markkinoinnin, brändäyksen ja asiakkuuden asiantuntija Peter Hirshberg suoraan Piilaaksosta, Kaliforniasta. Hän on suosittu puhuja useissa merkittävissä alan tapahtumissa ympäri maailmaa.
Ennen Hirshbergin esityksen referointia poimin kuitenkin pari asiaa IBBT:n johtaja Wim de Waelen puheesta:
Wim de Waele vertasi yritysrahoitusta puiden kasvattamiseen. Euroopassa kasvatetaan bonsaipuita, kun oikeasti pitäisi keskittyä suurten tammien kasvattamiseen. Osuvasti sanottu seuraavien lukujen valossa: USA:ssa keskimääräminen sijoitus startup-yrityksiin on 18 miljoonaa dollaria, kun taas Euroopassa keskimääräinen sijoitus on 3 miljoonaa dollaria. Tässä on merkittävä syy siihen, miksi menestyvät ja suuret ICT-alan yritykset ovat eurooppalaisten sijasta amerikkalaisia.
Ja sitten paikalliselta puhujalta vinkkejä Gentiläisiin nähtävyyksiin: James Ensorin näyttely S.M.A.K. -taidemuseossa, Christmas Market, Dreupelkot ja TRON CAFE. Tsekkaa myös gowalla.com. Harmi vain, ettei itse ehdi noihin paikan päällä juurikaan tutustumaan. Eilen illalla ehdin onneksi piipahtaa hetken Christmas Marketissa kuuntelemassa jouluista pimpelipom-musiikkia.
Tätä päivää olen odotellut: Paitsi, että se on tämän pitkähkön konferenssiviikon viimeinen varsinainen osallistumispäivä, sen ohjelma ainakin silmämääräisesti tarkasteltuna näyttää kiinnostavimmalta. Mukana on huippututkijoiden lisäksi myös liiketoiminnan ja yritysten näkökulma voimakkaasti esillä.
Avaussessiossa pääpuhujana toimii markkinoinnin, brändäyksen ja asiakkuuden asiantuntija Peter Hirshberg suoraan Piilaaksosta, Kaliforniasta. Hän on suosittu puhuja useissa merkittävissä alan tapahtumissa ympäri maailmaa.
Ennen Hirshbergin esityksen referointia poimin kuitenkin pari asiaa IBBT:n johtaja Wim de Waelen puheesta:
Wim de Waele vertasi yritysrahoitusta puiden kasvattamiseen. Euroopassa kasvatetaan bonsaipuita, kun oikeasti pitäisi keskittyä suurten tammien kasvattamiseen. Osuvasti sanottu seuraavien lukujen valossa: USA:ssa keskimääräminen sijoitus startup-yrityksiin on 18 miljoonaa dollaria, kun taas Euroopassa keskimääräinen sijoitus on 3 miljoonaa dollaria. Tässä on merkittävä syy siihen, miksi menestyvät ja suuret ICT-alan yritykset ovat eurooppalaisten sijasta amerikkalaisia.
Ja sitten paikalliselta puhujalta vinkkejä Gentiläisiin nähtävyyksiin: James Ensorin näyttely S.M.A.K. -taidemuseossa, Christmas Market, Dreupelkot ja TRON CAFE. Tsekkaa myös gowalla.com. Harmi vain, ettei itse ehdi noihin paikan päällä juurikaan tutustumaan. Eilen illalla ehdin onneksi piipahtaa hetken Christmas Marketissa kuuntelemassa jouluista pimpelipom-musiikkia.
keskiviikko 15. joulukuuta 2010
Testbed toisensa perään
Jälleen liuta epämääräisiä poimintoja esityksistä. Lukuohje: Jos aihepiiri ei tunnu kiinnostavalta niin hyppää suosiolla yli. Jos taas kiinnostaa, niin käy katsomassa myös keräämäni linkit, saat siten syvempää asiatietoja aiheesta.
OneLab - Future Internet Testbeds
www.onelab.eu
Onelab offers:
- for testbed users: Testbed access
- for platform builders: testbed components
- for testbed owners: testbed federation
PlanetLab Europe (PLE)
www.onelab.eu/planetlab
Maailmanlaajuinen testausalusta internet-kehittäjille. Löytyy muuten kaksi solmupistettä Suomesta, toinen Helsingistä ja toinen Tampereelta. Olisiko muuten kolmas mahdollinen paikka Oulussa jonain päivänä?
Fraunhofer-instituutti
Fraunhofer-instituutin professori oli sairastunut, joten tutkija kävi esittelemässä hänen puolestaan instituutin kokemuksia FIRE-toiminnasta. Kalvosetin perusteella ko. instituutti on mukana lähes kaikissa tämän viikon aikana esitellyistä projekteista. Tuolla varmaan kannattaisi lähteä käymään tutustumisreissulla.
Opittuja asioita Fraunhofer-instituutin esityksestä: "The closer experimentation gets to the market (shift from r to d) the more challenging is the use of an open platform (IPR Protection!)" Tämä asia jäi hieman pohdituttamaan, tarkoittanee siis sitä, että bisnesmallina näissä asioissa on edelleenkin oikeuksien hallinta ja sitä kautta tapahtuva lisenssimyynti? Entä Open Source-ideologia, miten se on huomioitu?
Tarkistuslista onnistuneelle Fire-työskentelylle:
- valitse paras testausalusta
- agree on federation framework
* control framework / provisioning interfaces
* identity management (ispec)
* policy description (Pspec)
* resource description (Rspec)
- build a federated system based on 1 and 2
- demo, demo, demo
Bonfire-projektin esittely
- type of project: integrated project
- coordinator: ATOS Origin
- start: 1st June 2010
- length: 42 months
Mitä Bonfire on käytännössä: Multistate cloud facility eli kyseessä on pilvipalveluiden testausympäristö.
www.surveymonkey.com/bonfire
Bonfire tarjoaa 150-200 kiloeuron pilottirahoitusta niille projekteille, jotka hyödyntävät Bonfire-alustaa. Hakuja on kaksi, hakuajat 2/2011 ja 2/2012.
Lisätietoja Bonfire-projektista: www.bonfire-project.eu
Ofelia-projektin esittely
Ofelia - OpenFlow in Europe: Linking Infrastructure and Applications
www.fp7-ofelia.eu
No jaa. Eipä tuosta esityksestä paljoa irronnut. Paitsi se, että he ovat kehittäneet internetin laitteita ohjaavan järjestelmän, jolla pystytään muuttamaan netin perusrakennetta. OpenFlow toimii kytkimissä, reitittimissä ja langattoman verkon tukiasemissa ja sen avulla voidaan testata uusia protokollia ym. Kuulostaa kiinnostavalta. Lisätietoja kyseisestä systeemistä löytyy osoitteesta http://www.openflowswitch.org/wp/learnmore/
WISEBED - Wireless Sensor Network Testbed
Testausalusta näyttää olevan päivän sana, jota tällä kertaa oli esittelemässä Stefan Fischer Lyypekin yliopistosta. WISEBED on eräs esimerkki Fire-hankkeen tuottamista testausalustoista, kyseistä alustaa käytetään langattomien sensoreiden testaamiseen. Paikalle todistamaan oli tuotu pk-yrityksen edustaja (Carsten Buschmann, coalesenses GmBH), joka kehui alustaa hyväksi ja tehokkaaksi. Kyseinen firma valmistaa reilun kahden euron kokoisia IPv6-verkossa toimivia sensoreita, joiden toimintaa oli testattu WISEBED-alustalla. Hienoja käyriä ja raportteja näyttää alusta tarjoavan.
ibbt Virtual Wall / Piet Demeester
Gentin yliopiston hanke-esittelyä. Virtual Wall ei tarkalleen ottaen ole Fire-projekti, mutta koska Gentin yliopistosta tuleva IBBT on vahvasti ollut mukana tapahtuman järjestelyssä, niin sallittakoon heiltä mainospläjäys tähän yhteyteen. Virtual Wallia voi kuitenkin käyttää myös Fire-projekteissa, josta oli case-esimerkkikin nimeltä iLab.t. En ala sitä tähän selittämään, koska kyseinen kalvosetti sisälsi valtavan määrän kolmi- ja nelikirjaimisia lyhenteitä, jotka kaiketi täytyisi alkaa selittämään yksitellen. Selvästi asiantuntevan tekniikan tohtorin tekele tuo esitys. Kiinnostuneille kuitenkin linkkiä aihetta käsittelevään sivustoon: http://www.ibbt.be/en/ilabs/ilab-t
G-Lab / PII Federation
Paul Mueller Kaiserslauternin yliopistosta esitteli G-Labia, joka on virtuaalinen laboratorio tutkimuksen ja testikäyttäjien välillä. G-Lab on jaettu lukuisiin työpaketteihin WP1...N. Esityksessä käytettyjä avainsanoja asiantuntijoille: TUM, TLABS, UKL, UWUE, TUD, UKA, DFN IP Topology... ulkomaalaisille kuuntelijoille saattoi jäädä esityksen aikana epäselväksi, että valtaosa noista lyhenteistä ovat ilmeisesti saksalaisten yliopistojen nimilyhenteitä. Hyvä tietää.
Tanja Zseby, CC NET
Tässä esityksessä saatiin lisää testausalustojen nimiä: G-Lab, PLE, PLC, VINI. Oma vastaanotin alkaa jo pikkuhiljaa tukkeutua näiden lyhenteiden kanssa. Miten olisi, jos kirjoitettaisiin näytölle kaikki aakkoset peräjälkeen ja jokainen katsoja voisi ottaa siitä omat kolme tai neljä kirjainta ja keksiä niille jotain sisältöä... itse valitsisin ehkä näin vuodenvaihteen lähestyessä L:n, O:n, M:n ja A:n.
Mielenkiintoista sinänsä, että näiltä viimeisiltä saksalaisilta kysyttiin, että voiko esim. G-Lab -alustaa käyttää muutkin kuin saksalaiset ja vastaus oli, että ei vielä. Olenkohan siis suomalaisena kuuntelijana väärässä paikassa?
EGI - European Grid Infrastructure
Steven Newhouse esitteli johtamaansa organisaatiota. EGI on Amsterdamilaisessa tiedepuistosta koordinoitu Euroopan laajuinen Grid-järjestelmä yliopistojen ja tutkimuslaitosten käyttöön. Suomalainen partneri löytyy Espoon Otaniemestä, jossa toimii CSC Tieteellinen laskenta eli entinen valtion laskentakeskus. CSC:n kontaktihenkilöt ovat Per Öster ja Pekka Lehtovuori, joihin kannattaa olla yhteydessä, jos sattuu tarvitsemaan suurta laskentatehoa tieteen tekemiseen. Lisätietoja osoitteesta http://www.egi.eu/
Epilogi päivän annista
Päivän päätteeksi jää sellainen mielikuva, että edellä kuvatuissa projekteissa liikkuu paljon EU-rahaa. Meidänkin pitää olla mukana ottamassa siitä osamme. Nyt laittaisin tästä asiasta pallon tekniikan yksikölle sekä CIE:lle. Huomon Heikkikin CIE:ltä on näiden päivien aikana myös nähty täällä lobbaamassa. En ole tosin itse päässyt suoraan häntä haastattelemaan, mutta oletettavasti Fire-ohjelma kuulunee myös CIE:n fokukseen.
OneLab - Future Internet Testbeds
www.onelab.eu
Onelab offers:
- for testbed users: Testbed access
- for platform builders: testbed components
- for testbed owners: testbed federation
PlanetLab Europe (PLE)
www.onelab.eu/planetlab
Maailmanlaajuinen testausalusta internet-kehittäjille. Löytyy muuten kaksi solmupistettä Suomesta, toinen Helsingistä ja toinen Tampereelta. Olisiko muuten kolmas mahdollinen paikka Oulussa jonain päivänä?
Fraunhofer-instituutti
Fraunhofer-instituutin professori oli sairastunut, joten tutkija kävi esittelemässä hänen puolestaan instituutin kokemuksia FIRE-toiminnasta. Kalvosetin perusteella ko. instituutti on mukana lähes kaikissa tämän viikon aikana esitellyistä projekteista. Tuolla varmaan kannattaisi lähteä käymään tutustumisreissulla.
Opittuja asioita Fraunhofer-instituutin esityksestä: "The closer experimentation gets to the market (shift from r to d) the more challenging is the use of an open platform (IPR Protection!)" Tämä asia jäi hieman pohdituttamaan, tarkoittanee siis sitä, että bisnesmallina näissä asioissa on edelleenkin oikeuksien hallinta ja sitä kautta tapahtuva lisenssimyynti? Entä Open Source-ideologia, miten se on huomioitu?
Tarkistuslista onnistuneelle Fire-työskentelylle:
- valitse paras testausalusta
- agree on federation framework
* control framework / provisioning interfaces
* identity management (ispec)
* policy description (Pspec)
* resource description (Rspec)
- build a federated system based on 1 and 2
- demo, demo, demo
Bonfire-projektin esittely
- type of project: integrated project
- coordinator: ATOS Origin
- start: 1st June 2010
- length: 42 months
Mitä Bonfire on käytännössä: Multistate cloud facility eli kyseessä on pilvipalveluiden testausympäristö.
www.surveymonkey.com/bonfire
Bonfire tarjoaa 150-200 kiloeuron pilottirahoitusta niille projekteille, jotka hyödyntävät Bonfire-alustaa. Hakuja on kaksi, hakuajat 2/2011 ja 2/2012.
Lisätietoja Bonfire-projektista: www.bonfire-project.eu
Ofelia-projektin esittely
Ofelia - OpenFlow in Europe: Linking Infrastructure and Applications
www.fp7-ofelia.eu
No jaa. Eipä tuosta esityksestä paljoa irronnut. Paitsi se, että he ovat kehittäneet internetin laitteita ohjaavan järjestelmän, jolla pystytään muuttamaan netin perusrakennetta. OpenFlow toimii kytkimissä, reitittimissä ja langattoman verkon tukiasemissa ja sen avulla voidaan testata uusia protokollia ym. Kuulostaa kiinnostavalta. Lisätietoja kyseisestä systeemistä löytyy osoitteesta http://www.openflowswitch.org/wp/learnmore/
WISEBED - Wireless Sensor Network Testbed
Testausalusta näyttää olevan päivän sana, jota tällä kertaa oli esittelemässä Stefan Fischer Lyypekin yliopistosta. WISEBED on eräs esimerkki Fire-hankkeen tuottamista testausalustoista, kyseistä alustaa käytetään langattomien sensoreiden testaamiseen. Paikalle todistamaan oli tuotu pk-yrityksen edustaja (Carsten Buschmann, coalesenses GmBH), joka kehui alustaa hyväksi ja tehokkaaksi. Kyseinen firma valmistaa reilun kahden euron kokoisia IPv6-verkossa toimivia sensoreita, joiden toimintaa oli testattu WISEBED-alustalla. Hienoja käyriä ja raportteja näyttää alusta tarjoavan.
ibbt Virtual Wall / Piet Demeester
Gentin yliopiston hanke-esittelyä. Virtual Wall ei tarkalleen ottaen ole Fire-projekti, mutta koska Gentin yliopistosta tuleva IBBT on vahvasti ollut mukana tapahtuman järjestelyssä, niin sallittakoon heiltä mainospläjäys tähän yhteyteen. Virtual Wallia voi kuitenkin käyttää myös Fire-projekteissa, josta oli case-esimerkkikin nimeltä iLab.t. En ala sitä tähän selittämään, koska kyseinen kalvosetti sisälsi valtavan määrän kolmi- ja nelikirjaimisia lyhenteitä, jotka kaiketi täytyisi alkaa selittämään yksitellen. Selvästi asiantuntevan tekniikan tohtorin tekele tuo esitys. Kiinnostuneille kuitenkin linkkiä aihetta käsittelevään sivustoon: http://www.ibbt.be/en/ilabs/ilab-t
G-Lab / PII Federation
Paul Mueller Kaiserslauternin yliopistosta esitteli G-Labia, joka on virtuaalinen laboratorio tutkimuksen ja testikäyttäjien välillä. G-Lab on jaettu lukuisiin työpaketteihin WP1...N. Esityksessä käytettyjä avainsanoja asiantuntijoille: TUM, TLABS, UKL, UWUE, TUD, UKA, DFN IP Topology... ulkomaalaisille kuuntelijoille saattoi jäädä esityksen aikana epäselväksi, että valtaosa noista lyhenteistä ovat ilmeisesti saksalaisten yliopistojen nimilyhenteitä. Hyvä tietää.
Tanja Zseby, CC NET
Tässä esityksessä saatiin lisää testausalustojen nimiä: G-Lab, PLE, PLC, VINI. Oma vastaanotin alkaa jo pikkuhiljaa tukkeutua näiden lyhenteiden kanssa. Miten olisi, jos kirjoitettaisiin näytölle kaikki aakkoset peräjälkeen ja jokainen katsoja voisi ottaa siitä omat kolme tai neljä kirjainta ja keksiä niille jotain sisältöä... itse valitsisin ehkä näin vuodenvaihteen lähestyessä L:n, O:n, M:n ja A:n.
Mielenkiintoista sinänsä, että näiltä viimeisiltä saksalaisilta kysyttiin, että voiko esim. G-Lab -alustaa käyttää muutkin kuin saksalaiset ja vastaus oli, että ei vielä. Olenkohan siis suomalaisena kuuntelijana väärässä paikassa?
EGI - European Grid Infrastructure
Steven Newhouse esitteli johtamaansa organisaatiota. EGI on Amsterdamilaisessa tiedepuistosta koordinoitu Euroopan laajuinen Grid-järjestelmä yliopistojen ja tutkimuslaitosten käyttöön. Suomalainen partneri löytyy Espoon Otaniemestä, jossa toimii CSC Tieteellinen laskenta eli entinen valtion laskentakeskus. CSC:n kontaktihenkilöt ovat Per Öster ja Pekka Lehtovuori, joihin kannattaa olla yhteydessä, jos sattuu tarvitsemaan suurta laskentatehoa tieteen tekemiseen. Lisätietoja osoitteesta http://www.egi.eu/
Epilogi päivän annista
Päivän päätteeksi jää sellainen mielikuva, että edellä kuvatuissa projekteissa liikkuu paljon EU-rahaa. Meidänkin pitää olla mukana ottamassa siitä osamme. Nyt laittaisin tästä asiasta pallon tekniikan yksikölle sekä CIE:lle. Huomon Heikkikin CIE:ltä on näiden päivien aikana myös nähty täällä lobbaamassa. En ole tosin itse päässyt suoraan häntä haastattelemaan, mutta oletettavasti Fire-ohjelma kuulunee myös CIE:n fokukseen.
Kulttuuria, kulttuuria
Laitanpa tähän pari kiinnostavaa linkkiä, jotka sain kahvipöytäkeskustelussa Simon Leineniltä, joka toimii sveitsiläisiä yliopistoja palvelevassa it-yrityksessä. Hän oli sekaantunut aiemmissa projekteisssaan erilaisiin sisällöntuotantohankkeisiin ja lupasi välittää tietoja eteenpäin myös meidän toiminnasta. Näillä yhteyksillä saattaisi olla paljonkin tekemistä esim. meidän kulttuuripuolen ihmisten kanssa.
http://www.zattoo.com/
- live TV over Internet
- used to use peer-to-peer
- special Swiss situation makes it easy to get global license to distribute TV content within the country
www.opera-oberta.com (.cat?)
- kaupallista oopperatoimintaa internetin välityksellä
http://www.terena.org/
- have a new task force on performing arts
Compagnie Insanë:
- "dieu est un DJ"
- performance in two connected locations (Geneva & Quebec)
- planned for May 2011
- more information on their facebook page
Noista voisi löytyä joitain arvokkaita kontakteja ja kokemuksia Internetissä tapahtuvalle sisällöntuotannolle. Laitan tästä asiasta pallon uudelle "Kulttuurin uudet sisällöt ja elämykset" -painoalakoordinaattorille.
http://www.zattoo.com/
- live TV over Internet
- used to use peer-to-peer
- special Swiss situation makes it easy to get global license to distribute TV content within the country
www.opera-oberta.com (.cat?)
- kaupallista oopperatoimintaa internetin välityksellä
http://www.terena.org/
- have a new task force on performing arts
Compagnie Insanë:
- "dieu est un DJ"
- performance in two connected locations (Geneva & Quebec)
- planned for May 2011
- more information on their facebook page
Noista voisi löytyä joitain arvokkaita kontakteja ja kokemuksia Internetissä tapahtuvalle sisällöntuotannolle. Laitan tästä asiasta pallon uudelle "Kulttuurin uudet sisällöt ja elämykset" -painoalakoordinaattorille.
Keskusteluja ja hankelobbausta tauoilla
Tapasin mielenkiintoisia ihmisiä tauoilla pitkin päivää. Esittelin mm. "Internet Video Production Business Model" -hankeideaani useille tahoille ja sain hyvää palautetta. Jäljelle jäi liuta käyntikortteja, joista voi ehkä saada kasaan tulevia konsortiokumppaneita. Toivottavasti. Ainakin näin ensi alkuun tuntuu siltä, että asia kiinnostaa useita teknisiäkin tahoja, vaikka sisällöntuotanto on tämän hankeidean keskiössä. Ehkä sisällöntuotannon ja teknologian yhteistä merkitystä liiketoiminnan mahdollistajana ei ole vielä täysin tajuttu. Tai sitten puhun pyörästä, joka on jo keksitty ympäri Eurooppaa, mutta minulle tämä ei vaan vielä ole selvinnyt. Mennessä näkee, kuinka käy.
Future Internet Research & Experimentation (FIRE) aloitussessio
Tulta ilmassa. Tässä satunnaisia merkintöjä aloitussession esityksistä:
Mario Campolargo / Director Emerging Technologies and Infrastructures), FIRE in the general Future Internet Strategy: Teemana FIRE-ohjelmalle on "Making world smarter". Hyvä missio.
Lyhyesti neljä EU-ohjelmaa ja niiden väliset keskeiset erot (suoraan Marion kalvosetistä):
"CIP" - "FI PPP" - "FIRE" - "FP7"
CIP
- large scale trials (using existing technology)
- service innovation
- time to market: Piloting deployment
FI PPP
- market oriented rd supply/demand
- cost-effiecency, common enablers
- time to market: 2-3 years
FIRE
- at-scale experimentation
- collaborative/exploratory environment
- time to market: 3-5 years
FP7
- longer term RD
- integration of new ICT & New Ideas
- open platforms and interoperability
- time to market: 5-10 years
Tuossa hiukan aikaperspektiiviä siihen, millaisiin julkisiin rahoitusohjelmiin kannattaa lähteä mukaan vaikkapa pk-yrityspartnereiden kanssa. Aikaperspektiivi pk-yrityksillä on usein varsin lyhyt, joten ihan kaikkiin pitkäkestoisimpiin EU-projekteihin heidän on kaiketi turha lähteä mukaan. Sääli sinänsä, koska siellä liikkuu kuitenkin paljon julkista rahoitusta.
ICT sovellustutkimuksen ja ICT teknologiatutkimuksen ero: Teknologiatutkimus työntää uutta teknologiaa markkinoille. Sovellustutkimus puolestaan koettaa ohjata teknologiatutkimusta oikeille urille. Kumpaa meidän pitäisi ammattikorkeakoulussa (Applied Sciences) harjoittaa? Lienee itsestään selvää.
Per Blixt / Fire-ohjelman johtaja
Viime vuonna valittiin 17 projektia FIRE-ohjelmaan. Projekteija FIRE-ohjelman alla ovat mm.: Fireball, MyFire, FireStation, Fireworks ja niin edelleen. Mitähän kaikkia Fire-johdannaisia sitä oikein keksisi.
Mitä uusia kohteita on tarjolla viimeisimmissä hauissa? Seuraavia avainsanoja kannattaa heitellä sekaan hyviä hakupapereita suunnitellessa:
- Service architectures & Clouds
- Sensor Networks
- Networking: Cognitive radio, Open Flow
Tulevissa hauissa yritetään myös rahoitusta kohdentamalla ottaa mukaan mahdollisimman paljon käyttäjiä ja sitä kautta saatavaa käyttäjäkokemusta. Tämäkin näkökulma kannattaa huomioida hakemuksia laatiessa.
Lisätietoja: www.fp7-ofelia.eu
Santanderissa Espanjassa on muuten 20000 eri sensorilaitteen verkko. Olisi kiinnostava tietää mitä kaikkea niillä voidaan mitata.
Fire-projektien tiekarttaa
Call 7 menossa (haku päättyy 18.1.2011)
- Maturing and expanding FIRE Facility (rahaa 15 MEUR)
- Fire Science (uusi projekti, rahaa 5 MEUR)
Call 8 tulossa keväällä 2012
- FIRE Federation, rahaa jaossa 8 MEUR
- FIRE Experimentation, rahaa jaossa 15 MEUR
Jerker Wilander
www.ict-fire.eu
Pohjoisruotsalainen Jerker Wilander heitti kalvosetin, jossa on niin paljon lyhenteitä, ettei niitä ehtinyt kirjaamaan ylös ollenkaan. Kalvosetistä löytyi kuitenkin yksi tuttu nimi, nimittäin Panlabin yhteydessä mainittiin Octopus. Hyvä Oulu, olemme EU-rahoituksen maailmankartalla!
Mario Campolargo / Director Emerging Technologies and Infrastructures), FIRE in the general Future Internet Strategy: Teemana FIRE-ohjelmalle on "Making world smarter". Hyvä missio.
Lyhyesti neljä EU-ohjelmaa ja niiden väliset keskeiset erot (suoraan Marion kalvosetistä):
"CIP" - "FI PPP" - "FIRE" - "FP7"
CIP
- large scale trials (using existing technology)
- service innovation
- time to market: Piloting deployment
FI PPP
- market oriented rd supply/demand
- cost-effiecency, common enablers
- time to market: 2-3 years
FIRE
- at-scale experimentation
- collaborative/exploratory environment
- time to market: 3-5 years
FP7
- longer term RD
- integration of new ICT & New Ideas
- open platforms and interoperability
- time to market: 5-10 years
Tuossa hiukan aikaperspektiiviä siihen, millaisiin julkisiin rahoitusohjelmiin kannattaa lähteä mukaan vaikkapa pk-yrityspartnereiden kanssa. Aikaperspektiivi pk-yrityksillä on usein varsin lyhyt, joten ihan kaikkiin pitkäkestoisimpiin EU-projekteihin heidän on kaiketi turha lähteä mukaan. Sääli sinänsä, koska siellä liikkuu kuitenkin paljon julkista rahoitusta.
ICT sovellustutkimuksen ja ICT teknologiatutkimuksen ero: Teknologiatutkimus työntää uutta teknologiaa markkinoille. Sovellustutkimus puolestaan koettaa ohjata teknologiatutkimusta oikeille urille. Kumpaa meidän pitäisi ammattikorkeakoulussa (Applied Sciences) harjoittaa? Lienee itsestään selvää.
Per Blixt / Fire-ohjelman johtaja
Viime vuonna valittiin 17 projektia FIRE-ohjelmaan. Projekteija FIRE-ohjelman alla ovat mm.: Fireball, MyFire, FireStation, Fireworks ja niin edelleen. Mitähän kaikkia Fire-johdannaisia sitä oikein keksisi.
Mitä uusia kohteita on tarjolla viimeisimmissä hauissa? Seuraavia avainsanoja kannattaa heitellä sekaan hyviä hakupapereita suunnitellessa:
- Service architectures & Clouds
- Sensor Networks
- Networking: Cognitive radio, Open Flow
Tulevissa hauissa yritetään myös rahoitusta kohdentamalla ottaa mukaan mahdollisimman paljon käyttäjiä ja sitä kautta saatavaa käyttäjäkokemusta. Tämäkin näkökulma kannattaa huomioida hakemuksia laatiessa.
Lisätietoja: www.fp7-ofelia.eu
Santanderissa Espanjassa on muuten 20000 eri sensorilaitteen verkko. Olisi kiinnostava tietää mitä kaikkea niillä voidaan mitata.
Fire-projektien tiekarttaa
Call 7 menossa (haku päättyy 18.1.2011)
- Maturing and expanding FIRE Facility (rahaa 15 MEUR)
- Fire Science (uusi projekti, rahaa 5 MEUR)
Call 8 tulossa keväällä 2012
- FIRE Federation, rahaa jaossa 8 MEUR
- FIRE Experimentation, rahaa jaossa 15 MEUR
Jerker Wilander
www.ict-fire.eu
Pohjoisruotsalainen Jerker Wilander heitti kalvosetin, jossa on niin paljon lyhenteitä, ettei niitä ehtinyt kirjaamaan ylös ollenkaan. Kalvosetistä löytyi kuitenkin yksi tuttu nimi, nimittäin Panlabin yhteydessä mainittiin Octopus. Hyvä Oulu, olemme EU-rahoituksen maailmankartalla!
tiistai 14. joulukuuta 2010
ENoLL-seminaaria iltapäivän ratoksi
Living Labin tarinat jatkuvat. Tällä kertaa esiteltiin mm. espanjalaista Santanderin Living Labia - ja jälleen kerran Helsinki Living Labia. Ja kukas se siellä paneelissa istuikaan: Jarmo "Elukka" Eskelinen Forum Virium Helsingistä. Jarmon esitys käsitteli aihetta "Smart Cities for Smart People". Sujuvasti esiteltiin myös Healthy Helsinki Living Labia ja Finnish Mobile TV:tä ja kansalaisten tuottamaa Stadi TV:tä.
Jarmo on sujuva englannin puhuja, aksentti kunnossa. Tällä kertaa suomalaisen esiintyjän kohdalla ei tullut myötähäpeää. Tuli muuten mieleen, että eipä näissäkään sembaloissa näy kauheasti oululaisia puhujia. Vaikka kyllähän meilläkin osataan, eikö totta? Tälle asialle pitäisi tehdä jotain (mutta tässäkin lauseessa on yksi "isi" liikaa). Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Jarmo on sujuva englannin puhuja, aksentti kunnossa. Tällä kertaa suomalaisen esiintyjän kohdalla ei tullut myötähäpeää. Tuli muuten mieleen, että eipä näissäkään sembaloissa näy kauheasti oululaisia puhujia. Vaikka kyllähän meilläkin osataan, eikö totta? Tälle asialle pitäisi tehdä jotain (mutta tässäkin lauseessa on yksi "isi" liikaa). Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Keskustelu internet-sisällöntuottajan bisnesmallista
Tapasin tauolla tsekkiläisen professorin, joka etsiskeli toimivaa nettiyhteyttä, virtaa läppäriinsä sekä kontakteja mahdollisia eu-hankkeita varten. Satuin olemaan samoilla asioilla, joten keskustelu kääntyi sujuvasti eu-hankeideoihin. Näytin hänelle oheista internet-sisällöntuottajan liiketoimintamallia, joka on muuten vanha tuttu kalvo Neo Arenan ajoilta. Kiitokset Rikolan Jutalle designista sekä Alexander Bethkelle ja Kangasojan Jussille tuumatalkoista tuota laatiessa.
Professori tutki kuvaa aikansa ja antoi positiivista palautetta mallin havainnollisuudesta. Mallin kun vielä virittelisi sellaiseksi, että kuvan keskiöön voisi vetää minkä tahansa osapuolen, niin pääsisi tarkistamaan, miltä bisnes näyttää mistäkin kulmasta.
Pohdimme yhdessä, mitä liiketoimintamallille tulisi tehdä, jotta se alkaisi toimia paremmin. Nythän on niin, että "artisti maksaa" toteutuu vähän liiankin usein tuota mallia soveltaessa. Yksi keino voisi olla se, että lisensseistä luovuttaisiin kokonaan. Käytännössä kukaan ei maksaisi sen enempää sisällön käyttöoikeuksista kuin ohjelmistoistakaan. Mitähän teoston jäsenfirmat tai ohjelmistolisenssejä myyvät softatalot tähän sanoisivat? Pitäisikö heidänkin miettiä oma bisnesmallinsa uusiksi? Tähän keskusteluun olisi hyvä saada eri näkökulmia lisää ja siihen olisi näppärästi animoitu bisnesmalli oiva työkalu.
Laitanpa tähän myös puheena olleen hankeideankin tarjolle. Kumppaneita otetaan vastaan. Englanniksihan tämä blogikin olisi tietysti pitänyt kirjoitella, mutta käännetään se sitten myöhemmin porukassa, jos siltä alkaa tuntumaan.
Luolaa ja tulevaisuuden kärryjä
Messuilla törmää yleensä mielenkiintoisiin asioihin. Näin tapahtui myös täällä. Paikalla oli muutama muodikas sisäänheittäjä, mm. 3D-leffoja lainattavine laseineen. Erityisesti mieleeni kuitenkin jäi kaksi esitystä: Gentin keskustaa käsittelevä Cave-esitys ja tulevaisuuden konseptiauto.
Niille lukijoille, joille Cave on uusi juttu: vilkaiskaa oheista linkkiä perustietojen täydentämiseksi.
Cave-ständi täytti yhden messutilan nurkista. Kyselin kavereilta, miten kauan ständin rakenteluun oli mennyt aikaa. Esittelijä kehaisi, että kaksi 10 vuotta alalla ollutta konkaria rakentaa ständin tunnissa ja säätää sen toimintavalmiiksi toisessa. Käytiin caven kääntöpuolella ja kyllähän sitä roinaa oli riittämiin. Kallista sellaista. Pelkkä videotykin lamppu maksaa 1500 euroa ja sitä tilatessa saa varautua 3 kuukauden toimitusaikaan. Varalamppujakin on hyvä olla takataskussa. Jos tarvitsee Cave-tyyppiseen hankkeeseen kokenutta kansainvälistä partneria, niin nyt olisi sellainen. Minulta voi kysellä tarkempia lisätietoja.
Konseptiauto oli Toyota Prius 2010:een pohjautuva "LTE Connected Car". Kyseiseen konseptiautoon oli viritetty LTE-yhteys, jota varten oli varta vasten pystytetty myös toimiva LTE-verkko/tukiasema. Tukiasema ei sentään ollut autossa vaan ulkopuolella. Täällä päin Eurooppaa ei vielä ole toimivaa LTE-verkkoa (kuten ei myös toimivaa wlan-verkkoakaan), meiltähän tietääkseni löytyvät jo molemmat. LTE:stä tietämättömille lisätietoa täältä. Taidanpa klikata itsekin.
Mitä sillä LTE-yhteydellä varustetulla autolla sitten voi tehdä ajamisen lisäksi? Kojelautaan ja niskatukiin oli viritelty näytöt, jotka olivat langattoman verkon avulla toisiinsa kytketty. Takaboksissa oli myös ylimääräistä romua, kuten ohjausyksikkö ja USB-liitin LTE-modeemia varten. GPS:ää hyödyntävät kartat, musiikkipalvelut ja nettivideot soljuivat sulavasti LTE-verkon yli auton näytöille ja eetteriin. Lapsille löytyi pelejä, esimerkiksi kuski pystyi sujuvasti pelailemaan laivanupotuspeliä takapenkillä istujien kanssa. Apukuski pystyi selailemaan nettilehtiä tai vaikka katselemaan YouTubesta videoita... Kysyin esittelijältä, milloinhan tällaisen "pakko hankkia" auton voisi tilata jälleenmyyjältä. Vastaus oli, että vuonna 2013-2014, eli vielä joutuu vähän aikaa odottelemaan.
Pelottavaa eikö totta? Autolle taitaa tulevaisuudessa käydä vähän samalla tavalla kuin puhelimelle. Tulevaisuudessa näillä nettiin kykenevillä laitteilla pystyy tekemään kaikkea muuta helposti paitsi puhumaan ja ajamaan. Vai meneekö se niin, että puhelimella kohta ajetaan ja autolla puhutaan? Täytynee tulevaisuudessa varata autolla liikkeelle lähtöön vähän enemmän aikaa, jotta ehtii blogata, facebookata ja twitteroida sekä lukea ja kirjoittaa sähköpostit ennen kuin kaartaa kotipihalta liikenteen sekaan.
Niille lukijoille, joille Cave on uusi juttu: vilkaiskaa oheista linkkiä perustietojen täydentämiseksi.
Cave-ständi täytti yhden messutilan nurkista. Kyselin kavereilta, miten kauan ständin rakenteluun oli mennyt aikaa. Esittelijä kehaisi, että kaksi 10 vuotta alalla ollutta konkaria rakentaa ständin tunnissa ja säätää sen toimintavalmiiksi toisessa. Käytiin caven kääntöpuolella ja kyllähän sitä roinaa oli riittämiin. Kallista sellaista. Pelkkä videotykin lamppu maksaa 1500 euroa ja sitä tilatessa saa varautua 3 kuukauden toimitusaikaan. Varalamppujakin on hyvä olla takataskussa. Jos tarvitsee Cave-tyyppiseen hankkeeseen kokenutta kansainvälistä partneria, niin nyt olisi sellainen. Minulta voi kysellä tarkempia lisätietoja.
Konseptiauto oli Toyota Prius 2010:een pohjautuva "LTE Connected Car". Kyseiseen konseptiautoon oli viritetty LTE-yhteys, jota varten oli varta vasten pystytetty myös toimiva LTE-verkko/tukiasema. Tukiasema ei sentään ollut autossa vaan ulkopuolella. Täällä päin Eurooppaa ei vielä ole toimivaa LTE-verkkoa (kuten ei myös toimivaa wlan-verkkoakaan), meiltähän tietääkseni löytyvät jo molemmat. LTE:stä tietämättömille lisätietoa täältä. Taidanpa klikata itsekin.
Mitä sillä LTE-yhteydellä varustetulla autolla sitten voi tehdä ajamisen lisäksi? Kojelautaan ja niskatukiin oli viritelty näytöt, jotka olivat langattoman verkon avulla toisiinsa kytketty. Takaboksissa oli myös ylimääräistä romua, kuten ohjausyksikkö ja USB-liitin LTE-modeemia varten. GPS:ää hyödyntävät kartat, musiikkipalvelut ja nettivideot soljuivat sulavasti LTE-verkon yli auton näytöille ja eetteriin. Lapsille löytyi pelejä, esimerkiksi kuski pystyi sujuvasti pelailemaan laivanupotuspeliä takapenkillä istujien kanssa. Apukuski pystyi selailemaan nettilehtiä tai vaikka katselemaan YouTubesta videoita... Kysyin esittelijältä, milloinhan tällaisen "pakko hankkia" auton voisi tilata jälleenmyyjältä. Vastaus oli, että vuonna 2013-2014, eli vielä joutuu vähän aikaa odottelemaan.
Pelottavaa eikö totta? Autolle taitaa tulevaisuudessa käydä vähän samalla tavalla kuin puhelimelle. Tulevaisuudessa näillä nettiin kykenevillä laitteilla pystyy tekemään kaikkea muuta helposti paitsi puhumaan ja ajamaan. Vai meneekö se niin, että puhelimella kohta ajetaan ja autolla puhutaan? Täytynee tulevaisuudessa varata autolla liikkeelle lähtöön vähän enemmän aikaa, jotta ehtii blogata, facebookata ja twitteroida sekä lukea ja kirjoittaa sähköpostit ennen kuin kaartaa kotipihalta liikenteen sekaan.
ENoLL-konferenssin avajaiset
Gentin kaupungin pormestari kehui kovasti kaupunkiaan sanoen sen olevan aito Living Lab-ympäristö, jossa ICT -palveluja tutkitaan ja kehitetään kunniakkaasti. Kaupungin kotisivutkin on palkittu useana vuonna peräkkäin. Pormestari toivotti esityksensä päätteeksi kaikki tervetulleeksi konferenssiin.
Professori Pieter Ballon esitti johdantona Living Lab-toimintamallia. Sama tuttu kalvo, jota on esitelty lähes jokaisessa Living Labia esittelevässä seminaarissa, jossa olen ollut. Ballonin vetämä iLab.o tarjoaa Living Labien käyttäjävalintaan ja hallintaan uusia innovatiivisia menetelmiä. IBBT iLab on toiminut jo vuodesta 2003, joten taustalla on lukuisia onnistuneita Living Lab -aktiviteetteja. iLab.o kuuluu ENoLL:n perustajajäseniin.
Lisätietoja ENoLL:ista: http://www.openlivinglabs.eu/
ENoLL:n johtaja Álvaro de Oliveira esitteli ENoLL:n tilastoja ja toimintamallia. Tällä hetkellä ENoLL:iin kuuluu 212 Living Labia. Living Labien määrä on kasvanut neljässä aallossa, Suomi on Pohjoismaista kakkosena heti Ruotsin jälkeen. Helsinki Living Lab pääsi esityksessä hyvin esille malliesimerkkinä toimivasta Living Lab -ympäristöstä, hyvä Helsinki, hyvä Suomi!
Helsinki Living Labista esitettiin edustava markkinointivideo. Näin viestinnän opettajan näkökulmasta hieman tosin häiritsi se, että videon kuvasuhde oli väärä, 4:3 kuvaa näytettiin 16:9 näytössä, joten kuvissa esiintyneet helsinkiläiset olivat leveitä ja lyhyitä... tämä kuvasuhde on kaiketi asia, jota ei ikimaailmassa saada kuntoon!
Professori Pieter Ballon esitti johdantona Living Lab-toimintamallia. Sama tuttu kalvo, jota on esitelty lähes jokaisessa Living Labia esittelevässä seminaarissa, jossa olen ollut. Ballonin vetämä iLab.o tarjoaa Living Labien käyttäjävalintaan ja hallintaan uusia innovatiivisia menetelmiä. IBBT iLab on toiminut jo vuodesta 2003, joten taustalla on lukuisia onnistuneita Living Lab -aktiviteetteja. iLab.o kuuluu ENoLL:n perustajajäseniin.
Lisätietoja ENoLL:ista: http://www.openlivinglabs.eu/
ENoLL:n johtaja Álvaro de Oliveira esitteli ENoLL:n tilastoja ja toimintamallia. Tällä hetkellä ENoLL:iin kuuluu 212 Living Labia. Living Labien määrä on kasvanut neljässä aallossa, Suomi on Pohjoismaista kakkosena heti Ruotsin jälkeen. Helsinki Living Lab pääsi esityksessä hyvin esille malliesimerkkinä toimivasta Living Lab -ympäristöstä, hyvä Helsinki, hyvä Suomi!
Helsinki Living Labista esitettiin edustava markkinointivideo. Näin viestinnän opettajan näkökulmasta hieman tosin häiritsi se, että videon kuvasuhde oli väärä, 4:3 kuvaa näytettiin 16:9 näytössä, joten kuvissa esiintyneet helsinkiläiset olivat leveitä ja lyhyitä... tämä kuvasuhde on kaiketi asia, jota ei ikimaailmassa saada kuntoon!
Toinen asia, joka ei toimi, on nettiyhteys. Kirjoita siinä sitten blogia reaaliajassa. Onneksi sentään hotellissa oleva maksullinen yhteys pelaa. Se ei tosin ole mikään huippunopea, mutta riittää blogien päivitykseen ja sähköpostien lukemiseen. Sitä paitsi 20 euroa neljästä päivästä ei ole paha hinta. Konferenssikeskuksessa sen sijaan netti aukeaa hyvällä tuurilla ja on todella h-i-d-a-s...
maanantai 13. joulukuuta 2010
Tapaamisia
Ehdimme paikalle vasta työpajojen loppumetreille, joten niistä ei ole paljoa kerrottavaa. Messustandeja kierrellessä havaitsin, että paikalla on aika paljon tuttuja kasvoja edelliseltä Brysselin matkalta. Muutama tunnisti minutkin ja sain sovittua tapaamisia loppuviikolle. Ehkä saamme järjestettyä myös vierailun paikallisessa yliopistossa, jos aikaa jää.
Vinkkinä Gentissä kävijöille: takseja ei saa kaupungissa helposti. Taksin odotteluun saattaa pahimmillan mennä useita tunteja. Kannattaa tosiaan käyttää kaupungilla liikkumiseen hyvin toimivaa julkista liikennettä.
Vinkkinä Gentissä kävijöille: takseja ei saa kaupungissa helposti. Taksin odotteluun saattaa pahimmillan mennä useita tunteja. Kannattaa tosiaan käyttää kaupungilla liikkumiseen hyvin toimivaa julkista liikennettä.
The House of Eliott
Nälkää on nähty, mutta onneksi vain kivenheiton päästä löytyy pelastus kitch-henkisestä, mutta todella laadukkasta kalaravintolasta.
Kohti konferenssi-paikkaa (Citadelpark) raitiovainulla nro 1, ehdimme vielä päivän workshopien loppupuheenvuoroihin mukaan.
Matkalla konferenssiin
Matkaan lähdettiin kukonlaulun aikaan pikkupakkasessa, joka Oulussa tarkoittaa -21 astetta. Liekö Finnairin lentoemäntien lakosta vai mistä, mutta kone lähti 15 minuuttia myöhässä. Helsingissä Brysselin koneen boarding alkoi klo 7.00, jolloin olimme vielä Lahden paikkeilla ilmassa. Ehdimme kuitenkin viimeisen kuulutuksen aikana koneeseen.
Perillä Brysselissä siirryimme lentoaseman pohjakerrokseen, josta nousimme Gentin St-Pieters-asemalle lähtevään Intercity-junaan. Junassa tietokoneet ja gps:t auki ja paikkatieto käyttöön. Kestää muuten yllättävän kauan Nokian N72:lla saada satelliittipaikannus toimimaan ilman A-GPS:ään perustuvaa verkkoyhteyttä.
Juna Gentiin kulkee yhtä nopeasti kuin Oulun ja Vihannin välillä. Pysähdyimme juuri Denderleeuwin asemalle. Nimestä päätellen olemme flaaminkielisellä alueella.
Ja matka jatkuu...
Perillä Brysselissä siirryimme lentoaseman pohjakerrokseen, josta nousimme Gentin St-Pieters-asemalle lähtevään Intercity-junaan. Junassa tietokoneet ja gps:t auki ja paikkatieto käyttöön. Kestää muuten yllättävän kauan Nokian N72:lla saada satelliittipaikannus toimimaan ilman A-GPS:ään perustuvaa verkkoyhteyttä.
Juna Gentiin kulkee yhtä nopeasti kuin Oulun ja Vihannin välillä. Pysähdyimme juuri Denderleeuwin asemalle. Nimestä päätellen olemme flaaminkielisellä alueella.
Ja matka jatkuu...
sunnuntai 12. joulukuuta 2010
Future Internet Conference Week
Kiivasta pakkausta tulevaan konferenssiviikkoon. Tarjolla on runsas valikoima tulevaisuuden Internetiin liittyviä työpajoja ja seminaareja: Future Internet Conference Week Gentissä, Belgiassa.
Konferenssi on monipuolinen kattaus erilaisista ajankohtaisista teemoista. Lisätietoja kiinnostuneille oheisen linkin takaa: http://www.fi-week.eu/
Konferenssi on monipuolinen kattaus erilaisista ajankohtaisista teemoista. Lisätietoja kiinnostuneille oheisen linkin takaa: http://www.fi-week.eu/
Tilaa:
Kommentit (Atom)