Internet of Things

Ja sitten itse asiaan. Ladies and gentlemen: Peter Hirshberg from Silicon Valley! Esitelmän aiheena Internet of Things.

Tämän päivän internet-liiketoiminnan kohteena ovat www-sivujen sijasta ihmiset. Avainasiana menestyvälle liiketoiminnalle on ymmärtää ihmisten narsistisia ominaisuuksia. Ihmiset rakastavat itseään ja haluavat tuoda sen myös julki internetin avulla.

Tavaroiden internetistä: nyt kun IPv6 tulee ratkaisemaan Internetin laajentumisesta johtuneen osoiteavaruuden loppumisen kesken, niin Hirshberg visioi seuraavasti: "Anything that can be instrumented will be instrumented". Internetiin kytkettyjä tageja/laitteita/instrumentteja on jo nyt enemmän kuin ihmisiä, yksistään RFID-tageja löytyy maailmasta jo 30 miljardia, joka on lähes viisikertainen määrä ihmisiin verrattuna. Tulevaisuuden internetistä taitaakin tulla tagintekijöiden paratiisi.

Mihin näitä tageja sitten voidaan käyttää? Kehitettävää riittää mm. ympäristöasioissa: yksistään USA:ssa kulutetaan 3,7 miljardia työtuntia ja 2,3 miljardia gallonaa bensaa huonosti organisoidun liikenteen takia. Älykkäillä liikenteenmittausjärjestelmillä pystytään tähänkin ongelmaan löytämään ratkaisuja. Mm. New Yorkissa ja San Fransiscossa on takseissa käytössä GPS-paikannus ja nettiyhteys, jonka perusteella voidaan mitata ajoneuvojen nopeudet ja sijainnit. Tulosten avulla saadaan erittäin havainnollisia (ja myös reaaliaikaisia) esityksiä siitä, kuinka liikenne toimii missäkin osassa kaupunkia.

Homman pointti ei ole siis se, kuinka tietoja teknisesti kerätään vaan siinä, mihin niitä tietoja käytetään. Tässä tapauksessa ajoneuvoista peräisin olevalla tiedolla pystytään ratkaisemaan aiemmin kuvattua ympäristöongelmaa. Tässä on mielestäni hyvä esimerkki vaikkapa Oamk:n ympäristön ja kestävän kehityksen painoalakoordinaattorille Internetin ja tietotekniikan innovatiivisesta käyttämisessä ympäristön hyväksi.

Hirshberg puhuu paljon asiaa ja on myös julkaissut paljon artikkeleita. Vaikka kyseessä on viimeisen päälle kaupallisuutta, brändäystä ym. saarnaava mies, häneltä löytyy ajatuksia ja ideoita myös ei-kaupalliselle puolelle. Jos non-profit touhut kiinnostavat, niin käväise vaikkapa Gray Area Foundation for the Arts-sivustolla osoitteessa http://www.gaffta.org/.

Muita esimerkkejä

The Copenhagen Wheel on Kööpenhaminan kaupungin alueella liikkuva hybridipyörä (tai pikemminkin monta sellaista), johon on integroitu puhelin keräämään tietoa pyörän käytöstä. Nopeus, ympäröivä ääni, syke ym. tiedot kerätään ja välitetään eteenpäin automaattisesti analysoitavaksi. Näiden avulla voidaan selvittää mm. alueen pyöräliikenteen sujuvuutta.

Vastaavasti tulevaisuuden sähköautoihin kytketty älykkyys kertoo käyttäjille auton huoltopisteiden sijainnit, polttoaineen (sähkön) saatavuuden eri tankkauspisteissä ym. autoiluun tarvittavia tietoja. Tällä tavoin mm. nykyisin hankalaksi koettu auton akkujen lataus onnistuu vaivattomammin ja tehokkaammin.

Network of microphones: San Fransiscon poliisilla on käytössään internetiin kytketty mikrofonien verkko, joka tunnistaa mm. aseiden laukaukset ja pystyy paikallistamaan ne nopeasti, jotta poliisipartio ehtii paikalle riittävän nopeasti selvittämään mahdollisia rikoksia. Isoveli valvoo siis nykyisin myös ääniä.

Älykkäät nettiin kytketyt juoksukengät: Tiesitkö, että Nike myy iPhone-yhteensopivia juoksukenkiä? Niiden käytön salaisuus on siinä, että tutkimusten mukaan tällaisten kenkien omistajat käyttävät niitä enemmän ja tehokkaammin kuin tavallisilla juoksukengillä tallaavat ihmiset. Tämä johtuu siitä, että älykenkien käyttäjät tietävät, että kengistä kerättävä data siirtyy automaattisesti internetiin muiden juoksijoiden tarkasteltavaksi. Tämä luo hetkessä käyttäjien välistä kilpailua siitä, kuka juoksee eniten ja nopeimmin. Vaikka en itse tuollaisia juoksukenkiä omistakaan, voin hyvin kuvitella tuon asian olevan juuri näin. Itse olen liittynyt heiaheia.com -palveluun, jossa sosiaalisen verkostoni "paine" tai leikkimielinen kisailu kannustaa minuakin liikkumaan enemmän kuin mitä tavallisesti ehkä tekisin.

Lopuksi esiteltiin vielä huippumuotoiltu älyjuomapullo, joka muistuttaa urheilusuorituksen aikana riittävästä veden nauttimisesta. Tämä esimerkki Internet of Things -asioista alkoi kyllä minusta mennä jo vähän liian pitkälle.

Päivän avainsanoja ovat emergence, ecosystem, self-organizing networks, mash-up, open system, remix ja hackathon. Muun muassa niillä luodaan uutta innovaatiokulttuuria.

Bisnesmalleista muutama sana Hirshbergiltä

Esitys kääntyi sujuvasti internetin liiketoimintaan. Peter Hirshbergin mukaan ei ole olemassa vain yhtä ja ainutta oikeaa bisnesmallia, joka pitäisi yrittää arvata etukäteen ja ottaa käyttöön omaan liiketoimintaan. Ennemminkin kannattaa kokeilla kaikkia mahdollisia bisnesmalleja joita vain keksii, ja antaa käyttäjien tehdä valinta niiden välillä. Hirshbergin mukaan tällä tavoin saadaan selville paras mahdollinen vaihtoehto onnistuneen liiketoiminnan tekemiseen. Mielestäni tuon ajatuksen lähtökohta on se, että vapaa markkinatalous valitsee toimintamallikseen aina parhaan tien.

Hirshbergin ohjeita pääomarahoitusta hakeville yrityksille

"Serious advice:
- Idea is only a placeholder
- no product, no funding
- raise $ when demand
- angels run in packs
- investors know in 10 min
- traction, team, proof product"

Noista asioista kiinnostuneille löytyy Venture Hacks -sivustolta kiinnostavaa lisäluettavaa.

Julkisesta rahoituksesta Hirshberg totesi lyhyesti lauseen "governments can only wax the surfboard". Eli kyllä se lautailu on joka tapauksessa opeteltava itse, jotta pääsee aallonharjalle. Pelkkä vaha ei riitä.

Esityksen jälkeisiä ajatuksia

Tässä oli tämän seminaarin paras esitys tähän saakka. Oli muuten myös erittäin piristävä tapa esittää asiat, amerikkalaiset tuntuvat todella osaavan tämän homman. Esitys oli höystetty lukuisilla videohaastatteluilla, animaatioilla, hienoilla kuvilla ja jopa musiikkivideolla. Eilisiin tylsiin PowerPoint-kalvoihin verrattuna aivan jotain muuta.

PS: Thomas Alva Edison keksi puhelimen vuonna 1877. Hänen jälkeensä jättämistä arkistoista on löytynyt varsin mielenkiintoisia muistioita, joissa on ideoitu kaikkea mahdollista, mitä puhelimella pystyy tulevaisuudessa tekemään. Uskokaa pois, Edison keksi melkein kaikki puhelimeen liittyvät oheistoiminnot jo yli 100 vuotta sitten. Internetiä hänen listallaan ei kuitenkaan ollut.