Living Labin tarinat jatkuvat. Tällä kertaa esiteltiin mm. espanjalaista Santanderin Living Labia - ja jälleen kerran Helsinki Living Labia. Ja kukas se siellä paneelissa istuikaan: Jarmo "Elukka" Eskelinen Forum Virium Helsingistä. Jarmon esitys käsitteli aihetta "Smart Cities for Smart People". Sujuvasti esiteltiin myös Healthy Helsinki Living Labia ja Finnish Mobile TV:tä ja kansalaisten tuottamaa Stadi TV:tä.
Jarmo on sujuva englannin puhuja, aksentti kunnossa. Tällä kertaa suomalaisen esiintyjän kohdalla ei tullut myötähäpeää. Tuli muuten mieleen, että eipä näissäkään sembaloissa näy kauheasti oululaisia puhujia. Vaikka kyllähän meilläkin osataan, eikö totta? Tälle asialle pitäisi tehdä jotain (mutta tässäkin lauseessa on yksi "isi" liikaa). Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
tiistai 14. joulukuuta 2010
Keskustelu internet-sisällöntuottajan bisnesmallista
Tapasin tauolla tsekkiläisen professorin, joka etsiskeli toimivaa nettiyhteyttä, virtaa läppäriinsä sekä kontakteja mahdollisia eu-hankkeita varten. Satuin olemaan samoilla asioilla, joten keskustelu kääntyi sujuvasti eu-hankeideoihin. Näytin hänelle oheista internet-sisällöntuottajan liiketoimintamallia, joka on muuten vanha tuttu kalvo Neo Arenan ajoilta. Kiitokset Rikolan Jutalle designista sekä Alexander Bethkelle ja Kangasojan Jussille tuumatalkoista tuota laatiessa.
Professori tutki kuvaa aikansa ja antoi positiivista palautetta mallin havainnollisuudesta. Mallin kun vielä virittelisi sellaiseksi, että kuvan keskiöön voisi vetää minkä tahansa osapuolen, niin pääsisi tarkistamaan, miltä bisnes näyttää mistäkin kulmasta.
Pohdimme yhdessä, mitä liiketoimintamallille tulisi tehdä, jotta se alkaisi toimia paremmin. Nythän on niin, että "artisti maksaa" toteutuu vähän liiankin usein tuota mallia soveltaessa. Yksi keino voisi olla se, että lisensseistä luovuttaisiin kokonaan. Käytännössä kukaan ei maksaisi sen enempää sisällön käyttöoikeuksista kuin ohjelmistoistakaan. Mitähän teoston jäsenfirmat tai ohjelmistolisenssejä myyvät softatalot tähän sanoisivat? Pitäisikö heidänkin miettiä oma bisnesmallinsa uusiksi? Tähän keskusteluun olisi hyvä saada eri näkökulmia lisää ja siihen olisi näppärästi animoitu bisnesmalli oiva työkalu.
Laitanpa tähän myös puheena olleen hankeideankin tarjolle. Kumppaneita otetaan vastaan. Englanniksihan tämä blogikin olisi tietysti pitänyt kirjoitella, mutta käännetään se sitten myöhemmin porukassa, jos siltä alkaa tuntumaan.
Luolaa ja tulevaisuuden kärryjä
Messuilla törmää yleensä mielenkiintoisiin asioihin. Näin tapahtui myös täällä. Paikalla oli muutama muodikas sisäänheittäjä, mm. 3D-leffoja lainattavine laseineen. Erityisesti mieleeni kuitenkin jäi kaksi esitystä: Gentin keskustaa käsittelevä Cave-esitys ja tulevaisuuden konseptiauto.
Niille lukijoille, joille Cave on uusi juttu: vilkaiskaa oheista linkkiä perustietojen täydentämiseksi.
Cave-ständi täytti yhden messutilan nurkista. Kyselin kavereilta, miten kauan ständin rakenteluun oli mennyt aikaa. Esittelijä kehaisi, että kaksi 10 vuotta alalla ollutta konkaria rakentaa ständin tunnissa ja säätää sen toimintavalmiiksi toisessa. Käytiin caven kääntöpuolella ja kyllähän sitä roinaa oli riittämiin. Kallista sellaista. Pelkkä videotykin lamppu maksaa 1500 euroa ja sitä tilatessa saa varautua 3 kuukauden toimitusaikaan. Varalamppujakin on hyvä olla takataskussa. Jos tarvitsee Cave-tyyppiseen hankkeeseen kokenutta kansainvälistä partneria, niin nyt olisi sellainen. Minulta voi kysellä tarkempia lisätietoja.
Konseptiauto oli Toyota Prius 2010:een pohjautuva "LTE Connected Car". Kyseiseen konseptiautoon oli viritetty LTE-yhteys, jota varten oli varta vasten pystytetty myös toimiva LTE-verkko/tukiasema. Tukiasema ei sentään ollut autossa vaan ulkopuolella. Täällä päin Eurooppaa ei vielä ole toimivaa LTE-verkkoa (kuten ei myös toimivaa wlan-verkkoakaan), meiltähän tietääkseni löytyvät jo molemmat. LTE:stä tietämättömille lisätietoa täältä. Taidanpa klikata itsekin.
Mitä sillä LTE-yhteydellä varustetulla autolla sitten voi tehdä ajamisen lisäksi? Kojelautaan ja niskatukiin oli viritelty näytöt, jotka olivat langattoman verkon avulla toisiinsa kytketty. Takaboksissa oli myös ylimääräistä romua, kuten ohjausyksikkö ja USB-liitin LTE-modeemia varten. GPS:ää hyödyntävät kartat, musiikkipalvelut ja nettivideot soljuivat sulavasti LTE-verkon yli auton näytöille ja eetteriin. Lapsille löytyi pelejä, esimerkiksi kuski pystyi sujuvasti pelailemaan laivanupotuspeliä takapenkillä istujien kanssa. Apukuski pystyi selailemaan nettilehtiä tai vaikka katselemaan YouTubesta videoita... Kysyin esittelijältä, milloinhan tällaisen "pakko hankkia" auton voisi tilata jälleenmyyjältä. Vastaus oli, että vuonna 2013-2014, eli vielä joutuu vähän aikaa odottelemaan.
Pelottavaa eikö totta? Autolle taitaa tulevaisuudessa käydä vähän samalla tavalla kuin puhelimelle. Tulevaisuudessa näillä nettiin kykenevillä laitteilla pystyy tekemään kaikkea muuta helposti paitsi puhumaan ja ajamaan. Vai meneekö se niin, että puhelimella kohta ajetaan ja autolla puhutaan? Täytynee tulevaisuudessa varata autolla liikkeelle lähtöön vähän enemmän aikaa, jotta ehtii blogata, facebookata ja twitteroida sekä lukea ja kirjoittaa sähköpostit ennen kuin kaartaa kotipihalta liikenteen sekaan.
Niille lukijoille, joille Cave on uusi juttu: vilkaiskaa oheista linkkiä perustietojen täydentämiseksi.
Cave-ständi täytti yhden messutilan nurkista. Kyselin kavereilta, miten kauan ständin rakenteluun oli mennyt aikaa. Esittelijä kehaisi, että kaksi 10 vuotta alalla ollutta konkaria rakentaa ständin tunnissa ja säätää sen toimintavalmiiksi toisessa. Käytiin caven kääntöpuolella ja kyllähän sitä roinaa oli riittämiin. Kallista sellaista. Pelkkä videotykin lamppu maksaa 1500 euroa ja sitä tilatessa saa varautua 3 kuukauden toimitusaikaan. Varalamppujakin on hyvä olla takataskussa. Jos tarvitsee Cave-tyyppiseen hankkeeseen kokenutta kansainvälistä partneria, niin nyt olisi sellainen. Minulta voi kysellä tarkempia lisätietoja.
Konseptiauto oli Toyota Prius 2010:een pohjautuva "LTE Connected Car". Kyseiseen konseptiautoon oli viritetty LTE-yhteys, jota varten oli varta vasten pystytetty myös toimiva LTE-verkko/tukiasema. Tukiasema ei sentään ollut autossa vaan ulkopuolella. Täällä päin Eurooppaa ei vielä ole toimivaa LTE-verkkoa (kuten ei myös toimivaa wlan-verkkoakaan), meiltähän tietääkseni löytyvät jo molemmat. LTE:stä tietämättömille lisätietoa täältä. Taidanpa klikata itsekin.
Mitä sillä LTE-yhteydellä varustetulla autolla sitten voi tehdä ajamisen lisäksi? Kojelautaan ja niskatukiin oli viritelty näytöt, jotka olivat langattoman verkon avulla toisiinsa kytketty. Takaboksissa oli myös ylimääräistä romua, kuten ohjausyksikkö ja USB-liitin LTE-modeemia varten. GPS:ää hyödyntävät kartat, musiikkipalvelut ja nettivideot soljuivat sulavasti LTE-verkon yli auton näytöille ja eetteriin. Lapsille löytyi pelejä, esimerkiksi kuski pystyi sujuvasti pelailemaan laivanupotuspeliä takapenkillä istujien kanssa. Apukuski pystyi selailemaan nettilehtiä tai vaikka katselemaan YouTubesta videoita... Kysyin esittelijältä, milloinhan tällaisen "pakko hankkia" auton voisi tilata jälleenmyyjältä. Vastaus oli, että vuonna 2013-2014, eli vielä joutuu vähän aikaa odottelemaan.
Pelottavaa eikö totta? Autolle taitaa tulevaisuudessa käydä vähän samalla tavalla kuin puhelimelle. Tulevaisuudessa näillä nettiin kykenevillä laitteilla pystyy tekemään kaikkea muuta helposti paitsi puhumaan ja ajamaan. Vai meneekö se niin, että puhelimella kohta ajetaan ja autolla puhutaan? Täytynee tulevaisuudessa varata autolla liikkeelle lähtöön vähän enemmän aikaa, jotta ehtii blogata, facebookata ja twitteroida sekä lukea ja kirjoittaa sähköpostit ennen kuin kaartaa kotipihalta liikenteen sekaan.
ENoLL-konferenssin avajaiset
Gentin kaupungin pormestari kehui kovasti kaupunkiaan sanoen sen olevan aito Living Lab-ympäristö, jossa ICT -palveluja tutkitaan ja kehitetään kunniakkaasti. Kaupungin kotisivutkin on palkittu useana vuonna peräkkäin. Pormestari toivotti esityksensä päätteeksi kaikki tervetulleeksi konferenssiin.
Professori Pieter Ballon esitti johdantona Living Lab-toimintamallia. Sama tuttu kalvo, jota on esitelty lähes jokaisessa Living Labia esittelevässä seminaarissa, jossa olen ollut. Ballonin vetämä iLab.o tarjoaa Living Labien käyttäjävalintaan ja hallintaan uusia innovatiivisia menetelmiä. IBBT iLab on toiminut jo vuodesta 2003, joten taustalla on lukuisia onnistuneita Living Lab -aktiviteetteja. iLab.o kuuluu ENoLL:n perustajajäseniin.
Lisätietoja ENoLL:ista: http://www.openlivinglabs.eu/
ENoLL:n johtaja Álvaro de Oliveira esitteli ENoLL:n tilastoja ja toimintamallia. Tällä hetkellä ENoLL:iin kuuluu 212 Living Labia. Living Labien määrä on kasvanut neljässä aallossa, Suomi on Pohjoismaista kakkosena heti Ruotsin jälkeen. Helsinki Living Lab pääsi esityksessä hyvin esille malliesimerkkinä toimivasta Living Lab -ympäristöstä, hyvä Helsinki, hyvä Suomi!
Helsinki Living Labista esitettiin edustava markkinointivideo. Näin viestinnän opettajan näkökulmasta hieman tosin häiritsi se, että videon kuvasuhde oli väärä, 4:3 kuvaa näytettiin 16:9 näytössä, joten kuvissa esiintyneet helsinkiläiset olivat leveitä ja lyhyitä... tämä kuvasuhde on kaiketi asia, jota ei ikimaailmassa saada kuntoon!
Professori Pieter Ballon esitti johdantona Living Lab-toimintamallia. Sama tuttu kalvo, jota on esitelty lähes jokaisessa Living Labia esittelevässä seminaarissa, jossa olen ollut. Ballonin vetämä iLab.o tarjoaa Living Labien käyttäjävalintaan ja hallintaan uusia innovatiivisia menetelmiä. IBBT iLab on toiminut jo vuodesta 2003, joten taustalla on lukuisia onnistuneita Living Lab -aktiviteetteja. iLab.o kuuluu ENoLL:n perustajajäseniin.
Lisätietoja ENoLL:ista: http://www.openlivinglabs.eu/
ENoLL:n johtaja Álvaro de Oliveira esitteli ENoLL:n tilastoja ja toimintamallia. Tällä hetkellä ENoLL:iin kuuluu 212 Living Labia. Living Labien määrä on kasvanut neljässä aallossa, Suomi on Pohjoismaista kakkosena heti Ruotsin jälkeen. Helsinki Living Lab pääsi esityksessä hyvin esille malliesimerkkinä toimivasta Living Lab -ympäristöstä, hyvä Helsinki, hyvä Suomi!
Helsinki Living Labista esitettiin edustava markkinointivideo. Näin viestinnän opettajan näkökulmasta hieman tosin häiritsi se, että videon kuvasuhde oli väärä, 4:3 kuvaa näytettiin 16:9 näytössä, joten kuvissa esiintyneet helsinkiläiset olivat leveitä ja lyhyitä... tämä kuvasuhde on kaiketi asia, jota ei ikimaailmassa saada kuntoon!
Toinen asia, joka ei toimi, on nettiyhteys. Kirjoita siinä sitten blogia reaaliajassa. Onneksi sentään hotellissa oleva maksullinen yhteys pelaa. Se ei tosin ole mikään huippunopea, mutta riittää blogien päivitykseen ja sähköpostien lukemiseen. Sitä paitsi 20 euroa neljästä päivästä ei ole paha hinta. Konferenssikeskuksessa sen sijaan netti aukeaa hyvällä tuurilla ja on todella h-i-d-a-s...
maanantai 13. joulukuuta 2010
Tapaamisia
Ehdimme paikalle vasta työpajojen loppumetreille, joten niistä ei ole paljoa kerrottavaa. Messustandeja kierrellessä havaitsin, että paikalla on aika paljon tuttuja kasvoja edelliseltä Brysselin matkalta. Muutama tunnisti minutkin ja sain sovittua tapaamisia loppuviikolle. Ehkä saamme järjestettyä myös vierailun paikallisessa yliopistossa, jos aikaa jää.
Vinkkinä Gentissä kävijöille: takseja ei saa kaupungissa helposti. Taksin odotteluun saattaa pahimmillan mennä useita tunteja. Kannattaa tosiaan käyttää kaupungilla liikkumiseen hyvin toimivaa julkista liikennettä.
Vinkkinä Gentissä kävijöille: takseja ei saa kaupungissa helposti. Taksin odotteluun saattaa pahimmillan mennä useita tunteja. Kannattaa tosiaan käyttää kaupungilla liikkumiseen hyvin toimivaa julkista liikennettä.
The House of Eliott
Nälkää on nähty, mutta onneksi vain kivenheiton päästä löytyy pelastus kitch-henkisestä, mutta todella laadukkasta kalaravintolasta.
Kohti konferenssi-paikkaa (Citadelpark) raitiovainulla nro 1, ehdimme vielä päivän workshopien loppupuheenvuoroihin mukaan.
Matkalla konferenssiin
Matkaan lähdettiin kukonlaulun aikaan pikkupakkasessa, joka Oulussa tarkoittaa -21 astetta. Liekö Finnairin lentoemäntien lakosta vai mistä, mutta kone lähti 15 minuuttia myöhässä. Helsingissä Brysselin koneen boarding alkoi klo 7.00, jolloin olimme vielä Lahden paikkeilla ilmassa. Ehdimme kuitenkin viimeisen kuulutuksen aikana koneeseen.
Perillä Brysselissä siirryimme lentoaseman pohjakerrokseen, josta nousimme Gentin St-Pieters-asemalle lähtevään Intercity-junaan. Junassa tietokoneet ja gps:t auki ja paikkatieto käyttöön. Kestää muuten yllättävän kauan Nokian N72:lla saada satelliittipaikannus toimimaan ilman A-GPS:ään perustuvaa verkkoyhteyttä.
Juna Gentiin kulkee yhtä nopeasti kuin Oulun ja Vihannin välillä. Pysähdyimme juuri Denderleeuwin asemalle. Nimestä päätellen olemme flaaminkielisellä alueella.
Ja matka jatkuu...
Perillä Brysselissä siirryimme lentoaseman pohjakerrokseen, josta nousimme Gentin St-Pieters-asemalle lähtevään Intercity-junaan. Junassa tietokoneet ja gps:t auki ja paikkatieto käyttöön. Kestää muuten yllättävän kauan Nokian N72:lla saada satelliittipaikannus toimimaan ilman A-GPS:ään perustuvaa verkkoyhteyttä.
Juna Gentiin kulkee yhtä nopeasti kuin Oulun ja Vihannin välillä. Pysähdyimme juuri Denderleeuwin asemalle. Nimestä päätellen olemme flaaminkielisellä alueella.
Ja matka jatkuu...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)